Muutama päivä sitten Turun Kauppakamari julkaisi tiedotteen Päästövähennystavoitteet yrityksissä yleistymässä, mikä perustuu kauppakamarien jäsenyrityksilleen tekemään kyselytutkimuksen tuloksiin.
Tiedotteessa todetaan, että yrityksen liiketoimintaan sopimattomien ratkaisujen puute ja ilmastotoimien kustannusten suuruus ovat suurimmat jarrut vähäisiin tai tekemättä jääneisiin ilmastotoimiin ja toisaalta vastuullisuus, uuden liiketoiminnan syntyminen ja mainehyöty ovat puolestaan keskeisimpiä syitä, jotka ovat saaneet suomalaisyritykset tarttumaan ilmastotyöhön.
Vastuullisuuden arvo euroissa?
Vastuullisuus ja siihen sitoutuminen on arvo sekä lupaus arvoon liittyvästä toiminnasta. Voiko yhtiön johto sitoutua strategiassaan vastuullisuuteen asettamalla sille euromääräisen rajan kuten ”teemme vastuullisen valinnan, jos sen hintalappu on korkeintaan 20 % korkeampi kuin ei vastuullisen vaihtoehdon”? Voiko vastuullisuusteemasta valita pelkät rusinat koko pullan sijaan vaikka siirtymällä kiertotaloutta hyödyntävään liiketoimintamalliin jossa ns. ostoryhmän kulut suurella todennäköisyydellä täyttävät vastuullisuuskriteerit ja ”kiertotalous-arvolupauksen” kauppa käy, mutta liiketoiminnan muissa hankinnoissa yritysjohto sivuuttaa koko vastuullisuusteeman ja tekee päätöksen vain voiton maksimoinnin nimissä halvin hinta periaatteella?
Vaikeita kysymyksiä erityisesti osakeyhtiölain näkökulmasta, jonka perusteella yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa omistajilleen ja yhtiön johdon tehtävä on huolellisesti toimien edistää yhtiön etua.
Yrityksen hallituksen tehtävät
Yhtiön hallituksen tärkein tehtävä on strategian synnyttäminen; miksi tämä yritys on olemassa ja mihin tämä yritys on menossa?
Vaikka pk-sektorin yrityksissä usein nämä kaikki roolit – sekä omistaminen että liiketoiminnan strateginen- että päivittäinen johtaminen sekoittuvat kun sama henkilö eri hattu päässä niitä toteuttaa, niin silloinkin on tervettä miettiä mitä jokaisen roolin tehtävänkuva pitää sisällään.
Toimitusjohtajan tehtävänä on päivittäisen liiketoiminnan johtaminen ja hallituksen kokousten käsittely. Johtoryhmän tehtävä – jos sellainen löytyy – on avustaa toimitusjohtajaa. Hallituksen tehtävänä on esim. nimittää toimitusjohtaja ja valvoa hänen toimintaansa, päättää yrityksen toimialan puitteissa laajakantoisista ja epätavallisista hankkeista, edustaa yhtiötä, antaa prokura-valtuutukset, kantaa ja vastata yhtiön puolesta korvauskanteista, vastata yhtiön toiminnasta, tuloksesta ja kehittämisestä, valmistella yhtiökokoukselle asiat sekä toimeenpanna yhtiökokouksen päätösasiat.
Kysymykseni liiketoiminnan voiton tavoittelusta suhteessa vastuullisempien ratkaisujen hintalappuun pikaisesti näyttäytyvä eturistiriita saa ainakin itselleni uuden näkökulman, kun siirrän ajatukseni yrityksen elinkaariajattelussa hieman pidemmälle horisonttiin. Hallituksen määrittelemä strategia ottaa kantaa kysymykseen mihin tämä yritys on menossa – onko tällä liiketoimintamallilla yrityksellä näköpiirissä tulevaisuutta?
Kustannus vai investointi?
Melko pitkään yritysvastuukysymysten äärelle laskeutuneena ja sitäkin pidempään yrityksen talousdatan äärellä viettäneenä väitän, että yritysvastuu-kysymyksissä tämän päivän kustannus on huomisen tulevaisuus eli sitoutumalla tänään vastuullisuustekoihin turvaat yrityksellesi tulevaisuuden. Käytännössä se suurella todennäköisyydellä tullee tarkoittamaan sitä, että siirtymävaiheessa joudut hyväksymään heikentyneen euromääräisen kannattavuuden – siitä on omakohtaista kokemusta – mutta virallisten tilinpäätöstietojen tavoittamattomissa (vielä kun ei ole sitä kolmatta tilinpäätöstä eli vastuullisuusraporttia) on takataskussa yrityksesi tulevaisuuden avaimet. Kauaskantoisella liiketoimintajohtamisella olet johtamassa yrityksesi liiketoiminnan maailmaan, johon olemme vääjäämättä siirtymässä. Tänään vastuullisuus on vielä valinta, huomenna ei. Vaikkei itselläni kristallipalloa olekaan, niin väitän ettemme siirry enää kovinkaan pitkälle tulevaisuuteen, kun uusien asiakkuuksien saaminen tai vanhojen säilyttäminen edellyttää vastuullisuustekoja.
Mitä kohti?
Kirjanpitolain uudistus on tällä hetkellä lausuntokierroksella ja odotettavissa on, että laki tullee voimaan vuoden 2025 alussa. Uudistuksen taustalla on vastuullisuus -kysymysten mukaan ottaminen osaksi pakottavaa lainsäädäntöä. Vaikka itse en usko pakkoon motivaation kasvattajana, niin kuluneiden vuosien kokemusten perusteella ymmärrän, että sitäkin näissä välttämättömissä maapallomme tulevaisuus -talkoissa tarvitaan. Julkisessa keskustelussa tätä tuloillaan olevaa lainsäädäntömuutosta on markkinoitu isojen ja keskisuurten yritysten velvoitteena ja sitähän se onkin. Keskustelussa on kuitenkin melko lahjakkaasti sivuutettu tulollaan olevan kirjanpitolain 3 b luvun Kestävyysraportti kohdat 7 ja 8 joissa määritellään, että lain piirissä olevan yrityksen pitää kestävyysraportoinnissaan ottaa mukaan myös yrityksen liiketoiminnan toimitus- ja arvoketjuissa olevat yritykset.
Toimitus- ja arvoketjusäädös näin pk-sektorin yrittäjän näkökulmasta suomennettuna; Jos olet porkkanoita kasvattava maanviljelijä jonka liiketoiminnan tuotokset eli porkkanat siirtyvät paikallisen lähikaupan HeVi-osastolle myyntiin, niin on tämä lähikauppa sitten mitä sorttia tahansa (K:ta tai S:ää tai jotain muuta) niin kyse on lain piiriin kuuluvasta yrityksestä. Ja sinä sitten pienenä porkkanaviljelijänä kuulut kestävyysraportoinnin piirissä olevan yrityksen toimitusketjuun, jolloin asiakkaasi tullee lähestymään sinua omaa raportointivelvoitetta koskevilla lisätietopyynnöillä. Sanomattakin on selvää, että millainen neuvotteluasema porkkanankasvattajalla on kysymykseen voiko jättää pyydetyt tiedot raportoimatta vaarantamatta asiakassuhdettaan.
Toivoa, ei toivottomuutta
Kiitollisena avasin tänään sähköpostiini saapuneen Suomen Yrittäjien mainoksen ilmaisesta Erotu vastuullisuudella koulutuksesta – ajatukseni oli, että vihdoinkin. Olen hämmentyneenä ihmetellyt millaista hiljaiseloa yrittäjäjärjestöjen viestintä on vastuullisuusaiheen tiimoilta ollut. Itse jo viisi vuotta Tulevaisuus Oy:n tietoista vastuullisuuspolkua kulkeneena tiedän, että tehtävää on paljon, eikä se lopu sillä, että pistetään pää pensaaseen.
Ratkaisukeskeisen terapeutin opintojeni aikana entistä syvemmälle ihmismielen syövereihin uppoutuneena olen tiedostanut, että sanoittamaton peruste tekemättä jättämiselle on epävarmuus ja pelko tulevasta. Vastuullisuuden vaateet tuntuvat niin vaikeilta ja kohtuuttomilta, että vähemmästäkin meille pienyrittäjille hiipii pelko omasta tulevaisuudesta – selviänkö? Sinulle yrittäjä haluan muistuttaa, että et ole kysymystesi kanssa yksin. Rinnallasi on lukematon määrä kanssakulkijoita, jotka pohtivat samoja suuria kysymyksiä.
Maailma muuttuu ja meidän on muututtava sen mukana – niin luontommekin on joutunut sopeutumaan pakon edessä. Muutoksen ei kuitenkaan tarvitse olla uhka vaan se voi olla myös mahdollisuus, jonka Sinä itse valitset! Olet yrittäjyyspolullasi vääjäämättä törmännyt aiemminkin tilanteisiin, joissa päätös ei ole ollut sinun käsissäsi ja vaikeasta tilanteesta huolimatta olet löytänyt uuden tavan jatkaa eteenpäin. Olet voinut jälkikäteen jopa oivaltaa, että aiemmin ollut ongelma avasikin loppupeleissä itsellesi entistä paremman yrittäjäelämän.
Päätös vapauttaa
Vaikeina hetkinä on tärkeää tiedostaa ne asiat mitkä ovat käsissämme ja ne asiat mitkä eivät. Yritysvastuu-kysymysten huomiointi osana liiketoimintapäätöksiä ei ole pian enää vaihtoehto vaan pakko, asiakkuuksien edellytys. Se päätös ei ole sinun käsissäsi, joten älä kuluta tarpeellista energiaasi sen vastustamiseen vaan keskitä voimasi ja vahvuutesi muutokseen. Ammenna voimavarasi menneisyyden onnistumisista ”silloinkin selvisin” ja tee päätös vastuullisemman liiketoiminnan puolesta. Päätöksen jälkeen olet vapauttanut voimavarasi toimintaan.
Toiminnan pikastartin saat ilmoittautumalla maksuttomaan Erotu vastuullisuudella -verkkokurssiin, joka esitteen mukaan lupaa vastauksia mm. kysymyksiin yritysvastuun ABC – mitä, miksi, miten ja vastuullisen toiminnan varmistaminen yrityksen arjessa. Tarttumalla toimeen, yksi pieni askel kerrallaan, voin luvata että työsarkaa riittää, mutta matkanteko on myös palkitsevaa. Ja mikä parasta, loppupeleissä voittajia ovat kaikki – niin luonto kuin yhteiskuntamme sekä yrityksesi ja sinä itse.